No niin, päivitetäänpäs vähän lisää kuulumisiani.
Sunnuntaina makasin aamusta äitini sohvalla ja jälleen kerran kierrätin ajatuksiani koko menneestä elämästä, tulevasta, ihan kaikesta.
Yhtäkkiä päätin, että perkele! rakentamiani turvaverkkoja ei voi kukaan muu kuin minä itse repiä alas ja niin minä lähetin tässä äkillisessä rohkeuden puuskassa tekstiviestin.
Viesti lähti eräälle miehelle, johon olen ammattini kautta tutustunut. Hän on aina ollut hauska, loistava ja älykäs mies, pidin hänestä heti tavattuani ensimmäisen kerran. Tässä vähän aikaa sitten hän pyysi minut kanssaan oluelle, josta totta kai kieltäydyin.
Ja nyt siis laitoin viestin, jossa kysyin, että voinko vaihtaa mieltäni? Hän vastasi minulle: Tule tänne. Ja minä menin.
Luulin, että kaikki olisi hirveää, että minä jännittäisin ja pilaisin omalla itselläni koko jutun. Luulin, että kaikki menisi pieleen.
Vaan eipä mennytkään.
Me juttelimme kuin vanhat ystävät. Kaikesta maan ja taivaan väliltä. Höpöttelimme, nauroimme, pelkästään nautimme siinä hetkessä olemisesta. Ja lopulta, arvaatte varmastikin, teimme sitä, siis rakastelimme.
Ja hän oli uskomaton. Yritin aluksi potkia vastaan, hävetä itseäni, raapia ja hän ei antanut minun niin tehdä vaan päättäväisesti teki oloni sellaiseksi, että ei ollut mitään vastaansanomista enää.
Ja minua ei lopulta hävettänyt ollenkaan, päinvastoin: oloni oli erittäin turvallinen, ikäänkuin kertomistani lukoista seksin suhteen ei olisi koskaan ollutkaan.
Kun ajelin maanantaina kotiin, paikkojani pakotti, ilma oli hieno ja maailma hymyili: Minusta ehkä sittenkin tulee vielä nainen. Radiossa soi Foreignerin biisi - I wanna know what love is ja minä itkin.
Puhtaasti ilosta.
Olet selvästi matkalla kohti uusia ihania ja valoisia aikoja. Jatka noin...ota pelotta kaikki hyvä vastaan, mitä sulle tarjotaan. Potki n e pahat hiiteen ja anna niiden vaipua syvemmälle ja syvemmälle sinne missä ne ei kiusaa sua.=)
Ulosantini on aika huonoa, mutta koita ymmärtää mitä yritän sulle sanoa;)
Ihanaa jokatapauksessa kuulla, että sulla on ollut ilonhetkiä=)
...Ja varmasti vielä saat kokea oikean rakkauden...=)
Iso ISO hali.
Tämän tapahtuman ajoitus oli aivan loistava. Se oli se viimeinen potku takamukselle, joka sai minut toimimaan. Ihan kuin joku olisi suunnitellut, että näin tässä on käytävä, että minä saan hieman voimaa aloittaa taistelun.
Tämähän on pelkkä laastari haavoille, mutta enempää minä en tahdokaan. Ja mikä tärkeintä tässä on se, että minä huomasin pystyväni siihen oikeanlaisen ihmisen kanssa, se oli hieno oivallus minulle.
Hyvää viikonloppua. Viki
Tästä sait varmasti paljon voimia tulevia hetkiä varten!
Vaikka sydäntäni särkeekin sitten sen puolesta että mikä minussa on erilaista, miksi minä en pysty siihen kuin muut...
Mutta hienoa että sinä koit parempaa toisen kanssa ja siitä se lähtee, uusi OMA IHANA ELÄMÄ!!!
Hyvä Viki! Siitä se lähtee, elämä Naisena!!
(ja Pikkupiiku, älä anna sydämesi särkeä, Sinä Sinuna olet arvokas ja hieno ihminen. Ei se seksuaalisuus kaikille ole ollenkaan helppoa (oletan siitä sydänsärkyjesi johtuvan) minut itse oli jo ihan liian nuorena seksuaalisesti kuristettu (väkivaltaisia juttuja) ja vasta tässä aikuisena yli kolmekymppisenä olen nauttinut siitä. Tärkeintä on ensin hyväksyä oma itse juuri sellaisena kuin on, rakastaa itseä.Hyväksyä itsensä ja antaa anteeksi.. Tsemppiä myös Sinulle! Ja ihan kaikille muillekin siipirikoille elämän tuulissa!)
Siitä se lähtee..aurinkoa tupaan! Vihdoinkin!
Aurinko tuli esiin pilven takaa. Ja näytti sinulle, mitä kaikkea elämä sinulle voi vielä eteen tuoda.
Älä sinä pikkuinen huoli, minä luulin myös että en voisi koskaan antaa itseäni kenenkään koskea noin luonnollisesti ja se olettamus osoittautui vääräksi. Kaikki oli näköjään vain kiinni oikeanlaisesta ihmisestä.
Enkö minä kuvittelekaan, että tästä eteenpäin seksi olisi edelleenkään helppoa, ei. Eiköhän ne möröt ole siellä olemassa, mutta iloinen olen siitä että tiedän siihen pystyväni oikean ihmisen kanssa.
Kiitos jälleen kerran kaikille ihanampaakin ihanimmista kommenteista.