Tiedättekö mitä? Minä luulen, että mieleni alkaa avautumaan. Minä pelkään, että alan muistamaan niitäkin asioita, mitkä ovat olleet suljettuina tähän asti.

Tänään istuin (anteeksi karkeuteni) vessassa ja mietin, että eihän kahvinkeitin jäänyt päälle töihin lähtiessäni. Ajattelin että voi ei, siellä se kiehuu ja polttaa pannun pohjaan.
Seuraavassa hetkessä tajuntaani iskostui eräs tapaus, liittyen kiehuvaan veteen. En muista muistaneeni sitä koskaan aikaisemmin.

Voi ei, minä en tahdo muistaa yhtään enempää. Minulla on täysi työ elää näidenkin muistojen kanssa.
Onkohan mitään keinoa olla muistamatta, vai onko minun vain tyynesti otettava kaikki vastaan, mitä mahdollisesti on tulossa?

Apua. Muistaako kukaan, missä minun on/off-nappula sijaitsee? Nyt olis pakko saada itsensä pois päältä. 

Lisäys: Julkaisin juuri tämän kirjoitukseni ja luin sen läpi. Mua alkoi kaameesti naurattamaan tuo "anteeksi karkeuteni". Olen aikaisemmin puhunut runkkaamisesta, naimisesta, nussimisesta ja vaikka mitä ja sitten mää pöhelö pyydän anteeksi karkeuttani, että käyn pissillä. Tirsk tirsk, oon mää mahoton. :)